Eduskuntatalo

Tässä kuvassa näkyy Eduskuntatalo. Sen edessä seisoo ylväästi presidentti Ståhlbergin patsas. Sen lisäksi Eduskuntatalon lähellä on Svinhufvudin ja Kallion patsaat.

Eduskuntatalo sijaitsee Helsingin Arkadiamäellä, Mannerheimintiellä. Tunnettu rakennus on rakennettu vuonna 1931 ja sen on suunnitellut arkkitehti J.S. Sirén (1889- 1961). Eduskuntatalo suunniteltiin itsenäisyyden ja kansanvallan monumentiksi eli muistomerkiksi.

Eduskuntatalossa järjestetään monia tärkeitä eduskunnan kokouksia ja istuntoja.

Vuoteen 1906 asti Suomessa ei ollut varsinaista eduskuntaa, vaan asioista päätettiin säätyvaltiopäivillä. Säätyjä olivat tuohon aikaan aateli, porvaristo, papisto ja talonpojat. Säätyvaltiopäivät korvattiin valitsemalla eduskunta, johon kuuluu 200 jäsentä. Samaan aikaan kaikille myös tuli yleinen ja tasa-arvoinen äänioikeus.
Kun eduskunta perustettiin, tarvittiin sille jokin kokoontumispaikka. Aluksi se kokoontui vuokratiloissa, ja eduskuntatalon suunnittelua viivästytti entisestään talouden huono tilanne ja sota.

Myöhemmin vuonna 1923 järjestettiin ensimmäinen arkkitehtikilpailu, jonka pohjalta piti päättää Eduskuntatalon suunnitteleva arkkitehti. Voittajaksi selviytyi Eliel Saarinen. Hänen suunnitelmassaan talo olisi tullut Tähtitorninmäelle. Tämä suunnitelma ei kuitenkaan koskaan toteutunut, ja tuona aikana edelleen eduskunta kokoontui nykyään jo puretuissa vuokratiloissa.
Vähän myöhemmin järjestettiin toinen ja ratkaiseva suunnittelukilpailu, jossa voiton vei arkkitehtitoimisto Borg- Sirén- Åberg. Pääasiassa suunnitelman laati em. Johan Sigfrid Sirén. Talo rakennettiin lopulta vuosina 1926-1931.
Eduskuntatalo vihittiin käyttöön juuri sen jälkeen, kun demokratiaa eli kansanvaltaa uhkaava Lapuan Liike oli saatu kuriin. 

Rakennus edustaa 1920- luvun klassismia. Sen julkisivu on suomalaista puna-harmaata graniittia. Muuallakin graniittia, tätä Suomen yleisintä kivilajia, on käytetty paljon. Eduskuntatalo tunnetaan 14 mahtavasta pylväästä ja suuresta avoportaikosta. Rakennus on noin 25 metriä korkea, 75 metriä pitkä ja 54 metriä leveä ja tilavuus on noin 107 970 kuutiometriä. Suuri rakennus siis kyseessä.

Eduskuntatalon pääsisäänkäynti suurine avoportaineen ja pylväineen.

J.S. Siren on suunnitellut rakennuksen lisäksi suuren osan sisustuksesta, huonekaluista sekä mm. valaisimista. Toki mukana suunnittelussa oli kymmeniä muita henkilöitä, jotka vastasivat esim. maalauksista, veistoksista ja tekstiileistä.
Sisustuksessa ilmenee klassismin lisäksi pelkistettyä ja yksinkertaista funktionalismia sekä koristeellista, monipuolista ja yksityiskohtaista art deco- tyylisuuntaa. Suomalaiset materiaalit ovat pääosassa talossa. Esimerkiksi kotimaista tummanruskeaksi käsiteltyä koivua, tammea ja pähkinäpuuta on käytetty runsaasti.
Silti mm. osa istuntosalin kalusteiden materiaaleista on eteläamerikkalaista jakarandaa ja marmoriportaissa on käytetty italialaista marmoria.
Muita paljon käytettyjä kivimateriaaleja on mm. kalkkikivi ja kipsimarmori.

Eduskuntatalon pylväät ovat koristeellisia ja ne on suunnitellut Gunnar Finne. Pylväiden päät ovat korinttilaiselta pohjalta tyyliteltyjä.

Sisustus on kaikkialla arvokkaan näköinen ja huoliteltu. Mitä tärkeämpi tila, sitä upeammin se on sisustettu.

Eduskunnan istuntosali, jossa on yhteensä tasan 200 paikkaa. Patsaat esittävät suomalaisia ihanteita: vas. Raivaaja, Henkinen työ, Tulevaisuus, Usko ja Sadonkorjaaja. Patsaat on tehnyt kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen. 

Eduskuntatalossa on useita kerroksia, joilla jokaisella on oma ilmeensä. Taideteoksia on paljon, reilusti yli tuhat. Sisustusta elävöittävät siis lukuisat maalaukset, veistokset, valokuvat, tekstiilit sekä kiinteät teokset. Ehkä tunnetuimmat veistokset sijaitsevat alapuolella näkyvässä istuntosalissa. Ne on tehnyt Wäinö Aaltonen.

Tässä kuvassa näkyy art deco- tyylisiä koristeita marmoriportaikon kaiteissa. 

Eduskunnan valtiosali. 

Video Eduskuntatalosta ja hieman sen historiasta 

Korjauksia rakennuksille on alettu tekemään jo vuonna 2007, mutta eduskuntatalon päärakennus peruskorjataan vuosien 2015-2016 aikana. Esimerkiksi portaat aiotaan purkaa sen vuoksi, ja kaiken lisäksi ne ovat valuneet ajan kuluessa noin metrin kadulle päin. 

Korjauksen budjetti on 225 miljoonaa euroa, joista oli vuoteen 2013 mennessä käytetty noin puolet. Kallein ja tarkin osuus on vasta alkamassa. Koko remontin on tarkoitus valmistua vuonna 2017. 

Korjauksen aikana eduskunta kokoontuu Sibelius- Akatemian konserttisalissa, jonne eduskunta muuttaa vuoden 2015 keväällä. Korjauksessa säilytetään arvokas tunnelma, uusia tilajärjestelyjä tehdään, energiatehokkuutta parannellaan ja tekniikkaa lisätään säilyttäen kuitenkin rakennukselle ominainen tyyli.